Kuuntele kolumni kirjoittajan itsensä lukemana
YLE Areenasta.
Raha pois yliopistolta
Maisteritutkinto nyt vain 5000 egee! Koulutus pysyy ilmaisena!
Helmikuun uutiset hämmensivät. "Suomalaisille tai eurooppalaisille ei ole esitetty eikä ole tulossa lukukausimaksuja" vakuuttaa opetusministeri Henna Virkkunen blogissaan. "Kaikille opiskelijoille tonnin lukuvuosimaksu" luukuttaa puolestaan opetusministeriön työryhmä.
Siis mitä? Miksi opetusministeri ja opetusministeriön työryhmä ovat täysin eri mieltä lukukausimaksuista?
Näyttää siltä, että lukukausimaksuja ollaan runnomassa läpi samalla hienovaraisella rytinällä kuin uutta yliopistolakia. Eli takaoven kautta.
Opetusministeri avasi viime vuoden marraskuussa opetusministeriön järjestämän seminaarin, jossa käsiteltiin koulutusviennin edistämistä. Asialistalla olivat muun muassa verkostoituminen (kuinka rakennetaan yritysklusteri), tuotteistaminen, markkinat (markkinoillepääsy ja markkinatuntemus) ja laadunvarmistus.
Ohjelmaa lukiessa jopa allekirjoittaneessa herää sisäinen konservatiivi. Sanat yliopisto ja markkinausko eivät vain sovi yhteen. Se on kuin yrittäisi ahtaa marmoripatsaalle neonväristä lykrapukua.
Ja mitä tekemistä koulutusviennillä on lukukausimaksujen kanssa? Tämän kertoo meille - tai no, opetusministerille - valtiosihteeri Heljä Misukan johtama työryhmä. "Korkeakoulujen lukukausimaksut lisäävät koulutusviennin mahdollisuuksia." Näin.
Työryhmä ehdottaa myös, että koulutusvientiä edistämään perustetaan vahva vientiklusteri (siis mikä?), jota koordinoi suomalaisyritysten yhdistys Finpro.
Kuulostaa siltä, että edustuksellinen demokratiamme pistää parastaan tuhotakseen parissa vaalikaudessa sen, mitä on rakennettu viimeiset reilut 2000 vuotta. Tai 900, riippuen siitä lasketaanko Platonin akatemiasta vai eurooppalaisten yliopistojen noususta.
Yhtä kaikki, puhumme autonomisesta yliopistosta, jossa vallitsee ajattelun vapaus.
Ensin on tietysti hyvä todeta itsestäänselvyydet. Tasasummat ovat aina kalliimpia köyhille. För folk som inte har en pappa som betalar. Ne ovat ongelmallisia koska opiskelun tulisi olla tasavertaisesti mahdollista kaikille.
Ja sitten, voisiko yliopistolain mukainen yliopiston kolmas tehtävä - yhteiskunnallinen vaikuttavuus - tarkoittaa muuta kuin konsulttikieltä ja business as usual hallintoa?
Ehkä se voisi olla jotain sellaista mitä Opiskelijatoiminta -liike on reippaasti marssittanut Yliopistoille: Itsenäisen ajattelun ja toiminnan yhdistämistä.
Vai haluammeko todella trendiyliopistolaitoksen, joka sykkii musiikkivideon tahtiin? Usein musiikkivideossa muuten yhtä kuvaa näytetään alle yhden sekunnin. Siinä ajassa katsoja ehtii juuri ja juuri havaita näkemänsä, ennen siirtymistä seuraavaan kuvaan. Tämä myy.
Taktiikkaa käyttää myös Helsingin Yliopisto nettisivuillaan yliopiston esittelyvideossa, joskin siinä kuvavirtaa on leikattu armeliaasti neljän sekunnin pätkiin.
Hyvä tutkimus sen sijaan vie aikaa. Se ei näytä flash-mainokselta.
Akatemiatutkijoiden pääluottamusmies Martina Reuter kirjoittaa kolumnissaan siitä, mitä uusi yliopistolaki on tuonut tullessaan. Oulun yliopistossa ulkopuolisenemmistöinen (3. tehtävä!) yliopiston hallitus aloitti heti yt-neuvottelut ja esitti opettajakoulutuksen lakkauttamista.
Tämän kevään TES-neuvotteluissa työnantajapuoli haluaa Reuterin mukaan siirtää kaikki tutkijat kokonaistyöajan piiriin tarjoamatta riittäviä tutkimusrauhaa takaavia suojasäännöksiä.
Hyvästi vapaa tutkimus. Hyvästi tieteen, taiteen ja akatemian vapaus. Hyvästi autonominen yliopisto. Ja oppiaineet, joista ei ole välitöntä taloudellista hyötyä - miksi niitä on alun perinkään opetettu yliopistolla?
Opiskelusta tulee pian maksullista ja tulosvastuullista. Ja tieteen tekemistä, sitä vartioivat jo nyt yliopiston ulkopuoliset hallituksen jäsenet, jotka puhuvat puhdasta rahaa.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Akuliina hyvä - yliopisto ja naistutkimus ovat kuin yrittäisi ahtaa marmoripatsaalle neonväristä lykrapukua. Eli hyvästi autonominen, tieteellinen yliopisto.
-
Luepa nyt noita Henry Laasasen blogeja. Kiitos. Eilinenkin kommentteineen on erittäin, erittäin opettavainen joka feministille:
http://henrylaasanen.blogit.uusisuomi.fi/2010/03/10/kuinka-vakivallan-na...
Hyvästi sitä ja hyvästi tätä...sanoo Akuliina. Pikemminkin tervetuloa sitä ja tervetuloa tätä. Yliopistoista valmistuttua saapi tulevaisuudessa ihan vapaasti siirtyä tekemään "sivistymätöntä" kaupallista työtä joka pitää tämän maan leivissä mm ulkomaankaupan avulla.
Tervetuloa nöyrtymään maailmantalouden piiriin elämään tässä maailmassa. Maailmassa toimii markkinatalous ja Suomi toimii tässä maailmassa. Pelkkä narina ja maailmanpahuuksista saarnaaminen ei enää Suomea elätä.
Lopulta kysymys on selviytymisestä. Siitä ikävästä tosiasiasta josta yliopistomaailmassa ei aiemmin haluttu kuulla. Pelkkä filosofinen oikeassa tai väärässäoleminen ei riitä. Arvomaailmojen ja käytännön ristiriidoista kärsii jokainen. Niiden kanssa pitää vain elää. Me emme tätä maailmaa muuta. Moni idealisti peittelee omaa saamattomuuttaan mitä minkinlaisilla muodikkailla vakaumuksilla. Kansainvälisessä kaupassa pärjäämisen vaatimusta ei voi paeta eikä se haukkumalla katoa. Yliopistomaailmankin on elettävä siinämäärin mukana että negatiivinen perusasennoituminen ja ylipoliittisuus kitketään ajanmukaan pois. Akuliinan tekstissä mainitaan kaupallisia perustermejä.
"Asialistalla olivat muun muassa verkostoituminen (kuinka rakennetaan yritysklusteri), tuotteistaminen, markkinat (markkinoillepääsy ja markkinatuntemus) ja laadunvarmistus."
Tämä tulisi olla perustietoa kaikille yliopiston opetuksessa. Se kertoo miten pärjätään. Vaikka kaikki eivät kykene perustamaan yrityksiä ja työllistämään suomalaisia niin olisi hyvä silti tietää perusasioita joista tulevaisuutemme riippuu. Tulee kyetä suhteellistamaan esim eläinten hyvinvointi kontra maamme hyvinvointi. Tulee ymmärtää mistä se raha joka ratkaisee lopulta tulee. Suomi jonka omavaraisuusaste ei riitä alkuunkaan eristymään muusta maailmasta ei kaipaa ihmisiä jotka sovittavat vanhaa sosialistista mallia markkinatalouteen, kuin tunkisi meloonia nenään.
Kyllä yliopistoissa pitää panostaa nimenomaan niihin ei-tuottaviin aloihin.
Jokaisessa länsimaassa rajoitetaan markkinataloutta. Jokaisessa länsimaassa on sektoreita, jotka on eristetty markkinatalouden lakien ulkopuolelle. Täysin vapaata markkinataloutta ei ole yhdessäkään maassa. Selvästikään siis kaikkea ei tarvitse tehdä markkinatalouden ehdoilla.
Markkinatalous on pelkkä työkalu, jonka avulla tuotetaan vaurautta. Siitä vauraudesta leikataan sitten siivuja ja siirretään niitä mm. yliopistoihin kirjallisuudentutkimukseen yms.
Minä kannatan sivistysmarkkinataloutta, jossa ymmärretään SEKÄ se tosiasia, että markkinatalous kasvattaa parhaiten elintasoa, ETTÄ se, että yhteiskuntaan mahtuu muitakin arvoja elintason siitä sen kummemmin kärsimättä.
Päätöntä pistää pääpaino asioille jotka johtavat julkisen sektorin ( 700 000 +++ ) paisuttamiseen. Yliopisto jos mikä syöttää julkista sektoria jonka suhteellinen osuus on kasvanut ylisuureksi kustantaa verorahoin. Koulutusta on mutta ei tietoa osata jalostaa taidoksi. Ei osata soveltaa eikä ole halua siirtyä elinkeinoelämään. Todetaan vaan että jollakin on velvollisuus työllistää minut ja jonkun pitää maksaa minulle palkkaa. Siis pitää. Sitten huudellaan nimenomaan elinkeinoelämän puolelta vastuun kantajia, elättäjiä kun hätä tulee ja valtiolta ja kunnista loppuu rahat. Ei kiinnosta mistä rahat saadaan mutta määrärahat pitää löytyä oli tilanne maassa kuinka huono tahansa. Syömävelkakin loppuu aikanaan eikä irtisanomissuojakaan merkitse mitään jos rahaa vain ei ole. Se on "sivistysmarkkinataloutta" joka vastaa vanhaa valtiokapitalismia jonka ajat ovat ohi.
Liittojen etuja ja yhteiskunnan automaattista turvaa korostamalla on jarrutettu ihmisten kasvua itsestään vastuunottaviksi aikuisiksi, toistensa työllistäjiksi. Sama vaikutus on ollut tekemällä verotuksella matalapalkkainen työnteko kannattamattomaksi verrattuna yhteiskunnan ilmaisiin korvauksiin ja tukiin. Yhtäaikaa kun valtiolla ei enää ole enää varaa työllistää suomalaisia niin suomalaisia ei enää ole varaa pitää työttöminä. Se vakava tilanne on nyt. Päällimmäisiksi vaihtoehdoiksi jäävät julkisen sektorin leikkaukset, yksityisen pk-sektorin ja ulkomaankaupan avulla työllistyminen. Virossa on viisaasti käyty matokuuria kautta linjan. Vanhasta irrottautumiseen tarvitaan myös yliopistojen apua.
Taas kerran yksi anarkistin väsäämä kynäily asiasta johon hän ei ole viitsinyt edes paneutua, että edes tietäisi mistä puhuu.
Tarve ottaa kantaa on toki suurempi kuin halu selvittää mistä on kyse.
Markkinatalous sinne ja markkinatalous tänne. Yliopistojen rooli itsenäisinä laitoksina on säilytettävä. Yliopistojen kaupallistaminen maksettujen tutkimusten suorittajaksi alentaa koko tähänastisen henkisen pääoman vain spekulatiivisten voimien vietäväksi. Markkinatalous astukoon kuvaan siinä vaiheessa, kun akateeminen tutkinto on suoritettu ja valmistunut henkilö on markkinoiden käytettävissä. Silloin se maksaa, joka tilaa.
Yhteiskunnan tärkeintä pääomaa ei kasvateta keskittymällä kapean sektorin tarpeita silmällä pitäen. Raha ei ratkaise selviytymistä globaalisessa verkostossa, olkoon esimerkkinä viime vuosien finanssikompuroinnit, joista kärsii puoli maailmaa vielä kauan. Täytyy osata ajatella myös itsenäisesti ja kokonaisvaltaisesti. Lukukausimaksut ovat oikein muualta meille tulevien kohdalla mutta suomalaisen opiskelijan mahdollisuuksia ei tule kaventaa sälyttämällä ylimääräistä maksuvelvollisuutta - meillä ei ole varaa menettää sitä optiota, että tämän päivän varaton opiskelija onkin huomispäivän selviytyjä.
Akuliinalla menivät työryhmät sekaisin. Hallitus torjui helmikuussa korkeakouluvientiä pohtineen työryhmän esityksen opiskelumaksusta. 18.3 hallitus saa sen sijaan nähtäväkseen opiskelun nopeuttamista pohtineen työryhmän esityksen, jossa vain yhtenä vaihtoehtona on tuhannen euron lukuvuosimaksu opiskelua nopeuttavana keppinä, tosin valtiontakausjärjestelmässä lievänä kompensaationa. Työryhmä ehdottaa siis muitakin vaihtoehtoja, eli se on pohtinut saamaansa tehtävää monipuolisesti eri puolilta.
Miten tähän kirjoitukseen sopii USA:n ja Englannin huippuyliopistojen olemassaolo? Oxford ja Cambridge ovat huippuja mitatusti ja tutkitusti eivätkä pelkästään omissa iskulauseissaan.
Nämä ovat maksullisia, niitä hallinnoivat talousmiehet, ja niillä on varsinkin USA:ssa poliittisia ja liike-elämällisiäkin kytkentöjä kun suuret rahoittajat odottavat jotakin vastalahjaksi.
Siitä huolimatta näiden yliopistojen kasvatteja arvostetaan ja näitä pidetään maailman parhaina oppilaitoksina. Pelkkä maksullisuus, markkinatalous ja tulosvastuu laajasti ymmärrettynä eivät siis romuta yliopistoa.
Resursseja se käytännössä hukkaa jos kaikilla ei ole minkään stipendi- tai lainajärjestelyn kautta näissä mahdollisuus opiskella, tämän ongelman myönnän.
Vaan entäpä muu? Onko vialla se, että yliopistoissa on tulosvastuu vai se, että niitä johdetaan päin helvettiä ja on annettu kaikki valta hallinto-osastojen byrokraateille aivan kuten virkamiehiään rakastavassa Suomessa on tapana, ja hallinto-osaston suorittavan portaan pavunlaskijoilla on valta tehdä kiusaa opetukselle ja tutkimukselle ilman, että kukaan puuttuu siihen?
Kun muualla on saatu aikaiseksi hyvin toimivia ja hyvin, hyvin markkinataloushenkisiä yliopistoja, näiden asioiden yhteen liittäminen ei sinänsä ole mahdotonta.
Niitä pitää vain johtaa oikein.
Omat kokemukseni Otaniemestä 90-luvun alkupuolelta olivat sen suuntaisia, että byrokratia on kuningas ja professorit byrokraattien palveluskuntaa. Tätä asenneongelmaa ei julkinen omistus ja kontrolli näytä Suomessa kykenevän poistamaan, eikä nykyinen Aalto-yliopisto ole kuulemma yhtään sen parempi.
Tämä asia pitäisi korjata ennen kuin mietitään lukukausimaksuja tai mitään muutakaan. Kyllä yliopistoa voi johtaa hyvin muutamallakin eri tavalla, mutta sitä voi johtaa huonosti muutamalla tuhannella eri tavalla, ja Suomessa valituksi on tullut joku näistä huonoista.
... MIT:in. Kaikkien mainittujen yliopistojen kampuksilla töitä tehdään hartiavoimin. Teoria muutetaan heti käytännöksi, opiskelijat osallistuvat tutkimusten tekoon alusta saakka ja perustavat yrityksiä tutkimustulostensa hedelminä. Syntyy uusia työpaikkoja ja tiiviit kontaktit akateemiseen tutkijayhteisöön.
Samasta pitäisi olla kyse myös meillä. Yliopistoihin ja korkeakouluihin kun mennään hankkimaan vaativia tietoja ja taitoja, joilla on tarkoitus työllistyä ja elättää itsensä. Yliopistolaitosta ei ole tarkoitettu tuottamaan opiskelijoita, jotka eivät koskaan valmistu tai koskaan hallitse sellaisia kokonaisuuksia, joilla saa työpaikan reaalimaailmasta.
Ilmaisten opiskelumahdollisuuksien on tarkoitus tuottaa hyvinkoulutettuja ihmisiä tekemään tuottavaa työtä Suomeen. Tarkoitus ei ole elättää ihmisiä, jotka ajelehtivat omien kiinnostustensa mukaan vuosikausia jalostamatta saamaansa tietoa tekemiseksi, josta Suomi-niminen valtio saa panostaan (ilmainen koulutus) vastaan veronmaksajia. Opiskelijan velvollisuus on koota opinnoistaan sellainen kokonaisuus, jonka avulla hänestä tulee yhteiskunnan toimiva osa.
Ikuinen haahuilu sivuaineiden maailmassa on itsekkyyttä.
Saanen tässä (vain vähän) historiaa tuntevana kuitenkin huomauttaa, että ajatus ilmaisesta yliopistokoulutuksesta on alle sata vuotta vanha (syntyi alunperin keisarillisessa Saksassa). Oppiaineita, joista ei ollut välitöntä taloudellista hyötyä, siis sivistysaineita, opetettiin juurikin rahan takia. Rikkaat aristokraatit pystyivät kustantamaan kersoilleen Kreikan kielen opit ja Platonin ideamaailman. Yliopistot eivät siis alunperinkään olleet mitään hyväntekeväisyyslaitoksia, vaan toimivat puhtaasti rahan tekemisen pohjalta. Saksassakin (ilmaisissa) yliopistoissa koulutettiin lähinnä oppilaita teollisuuden palvelukseen, ns. "oikeisiin töihin". Että näin.
Jos lokaalit intellektuellit välttämättä haluavat opiskella folkloristiikkaa, niin siitä vain maksamaan. Kukaan ei pakota tekemään töitä, mutta ajatus, että yksilö voi tehdä mitä tahansa valtion kustannuksella, on täysin päätön. Ei mikään ihmekään, että Suomesta ei mitään kuuluisia kulttuurisia töitä tule, kun artistin ja humanistin ei edes tarvitse välittää seuraavan päivän ruuasta.
... yliopistot ovat syöneet itse omat eväänsä. Ne eivät ole enää viime vuosikymmeninä kyenneet tuottamaan yhteiskunnalle sitä sivistyksellistä lisäarvoa, josta ne itse puhuvat. Edesmennyt akateemikko: "suomalainen tiede on pysähtyneisyyden tilassa". Juttuhan on niin, että suomalainen tiede kukoisti vielä silloin kun koko kansaa ei yritetty kouluttaa maistereiksi (saatikka tohtoreiksi). 70-luvulla syntyneet massayliopistot ovat olleet pettymys. Kasvu on ollut horisontaalista. Viimeinen pisara oli yliopistodemokratia, jonka ansiosta opiskelijat ja keskitason tutkijat huseeraavat nyt laitosten johdossa. Tosiasiassa akateemiseen maailmaan sopii vain meritokratia. Vain parhaimmat tutkijoiksi, loput työelämään ja nopeasti. Humanismi on tärkeää, mutta meillä oli erittäin humaaneja professoreita 60-luvulla paljon vähemmillä resursseilla. Ei voi sanoa, että sen jälkeiset maisterihumanistit olisivat tehneet maastamme yhtään sen humaanimpaa tai sivistyneempää. Aika samalla tavalla ollaan tallattu koko ajan...
Feministivaltion yliopisto on mätä ja propagandistinen:
http://jukkahankamaki.blogspot.com/2009/09/yliopistopolitiikan-madannais...
"Jos minä olisin opetusministeri, lopettaisin kaiken julkisen tuen feministiselle tiedepolitiikalle heti. Sitten nähtäisiin, kuka tuota palvottua naistutkimusta oikein ostaa ja keitä se kiinnostaa – ilmeisesti vain Naisasiaunionia. Ainakin tähän asti feministien keskeisin ajatussisältö on ollut he itse: heidän feminisminsä ja vaatimuksensa. Tarkemmat perustelut näkemyksilleni esitän teokseni Filosofiset viuhahdukset (2007) artikkelissa ”Tyttöjen kanssa saunan lauteilla – Tirkistysreikiä sukupuolierolla politikoivaan filosofiaan” (s. 246–292). Samassa yhteydessä kerron, miksi naistutkimusyksiköt pitäisi lopettaa ja korvata sukupuolijärjestelmien tutkimusyksiköillä, joihin olisi sisällytetty myös miestutkimus – miesten itsensä tekemänä. "
**
Mitä naistutkimukselle pitäisi tehdä sen tieteellistämiseksi?
1. Naistutkimus pitäisi ankkuroida biologiaan, joka on avain paikkansapitävien sukupuolijärjestelmäteorioiden esittämiseen.
2. Naistutkimus pitäisi irrottaa ideologisista tavoitteistaan. Se pitäisi muuttaa sukupuolentutkimukseksi, joka pyrkisi tarjoamaan hyvän kuvauksen sukupuolijärjestelmästä. Hyvä tieteellinen teoria kuvaa, miten asiat ovat, eikä sitä, miten asioiden pitäisi olla.
3. Pariutumismarkkinat ja niihin liittyvät valtasuhteet tulisi ottaa kiinteäksi osaksi sukupuolijärjestelmäteorioita.
Nuo maksut ovat aika pöhköjä, koska ne eivät oikeasti tuota niin paljoa, että sillä olisi merkitystä, mutta luovat taas uutta byrokratiaa ja lisäksi saattavat muodostaa turhan kynnyksen jollekulle. Ja iskevät pohjoismaisen yhteiskunnan tasa-arvon kulmakiveen, maksuton opiskelu korkeimmalle tasolle asti on yksi olennainen säätykierron mahdollistaja ja yksi syy, miksi yhteiskuntaluokkien tunnistamiseen tarvitaan meillä suurennuslasia.
Heikosti piiloteltu taustamotiivi hitaasti valmistuvien piiskaamisesta valmistumaan nopeammin ei ole uskottava. Jos opiskelija on jo töissä, tonni vuodessa ei ole katastrofi tai opiskelija toteaa helpommaksi olla ilmoittautumatta läsnäolevaksi ja opinnot viivästyvät entisestään.
Jos opintojen halutaan suoriutuvan aikataulussa, niin moninkertaistetaan nykyinen tutorointi ja opintojen seuranta niin että aina kun opiskelija lipeää omasta opintosuunnitelmastaan, otetaan yhteyttä ja keskustellaan miten opinnot saadaan sujumaan. Nykyisen systeemin yksi olennainen ongelma on että koulusta yliopistoon tullut opiskelija jää täysin yksin totuttuaan runsaan vuosikymmenen siihen, että joku välittää hänen opintojensa suoriutumisesta.
Mitä tulee kansainvälistymiseen, Suomen yliopistot ovat hyvää maakuntasarjaa, mutta eivät kansainvälistä huipputasoa. Nyt saamme laadukkaita ulkomaalaisia maisteriohjelmiin, koska opiskelu ei maksa. Olen itse ollut mukana tekemästä aika monesta ulkomaisesta kandista kahdessa vuodessa diplomi-insinöörejä ja pidän hommaa mielekkäänä, kuten myös suomalaiset yritykset, jotka palkkaavat valmistuneet.
Jos ulkomaalaisille laitetaan lukukausimaksu, fiksut, mutta köyhät menevät muualle ja saamme riesaksemme tyhmiä mutta varakkaita, kärjistäen.
Ainoa tapa, millä lukukausimaksuun saadaan mitään tolkkua, on yhdistää se suorituspohjaiseen stipendi- tai opintotukijärjestelmään, jolloin saisimme aikaiseksi nollasummapelin, paitsi hallinnoinnin kulut.
kiravuo,
yliopisto-opettaja TKK:lla
Eikös koko valtio ja järjestelmä pitänyt lakkauttaa ja anarkismi valtiaaksi? Tehtaat ja tuotano seis. Väkivalta, konfliktit ja varastelu kunniaan.
Ja nyt tämä pullamössöinen muruludekääpä vaatii rahaa ja valtiota apuun joka asiassa...
Voi jeesus.
Ei tuota iloa, ymmärrystä eikä sivistyksen valoa. Helsingin häpeäyliopisto tuottaa vain suunnatonta ja loputonta myötähäpeän tunnetta yhdistyneenä tuskaiseen tietoon yliopistoon pesiytyneestä tiedottomien ja tunteettomien tuhlareiden turhuudesta.
Helsingin häpeäyliopistolla ei ole akateemista arvoa eikä sisältöä. On vain politiikkaa tekemään änkeytyneiden dosenttien ja mitäänsanomattomien hölmöläisprofessorien armeija joidenka sivistystasoa voidaan verrata siihen intoon millä tämä tyhjäntoimittajien joukko vaatii yhteiskunnan verorahoja vanhuksilta ja päiväkodeilta omien suojatyöpaikkojensa ja nollatutkimuksiensa maksajaksi.
Lukukausimaksut ovat vähin mitä häpeäyliopiston kommunistilinjoille kertyneeltä akateemiseksi itseään kutsuvalta laumalta voidaan vaatia. Nollatutkimus taas on se määre millä tämä lauma vastaa akateemisten sisällön ja arvomaailman kysytään.
Kukaan ei estä Akuliinaa tai ketään muutakaan kommunistiselle manifestoinnille elämänsä uhrannutta tekemästä poikkitieteellistä sontaa vaikka niin kauan että punainen tukkansa muuttuu harmaaksi. Nykyisen taloudellisen tilanteen ja ihmisten todellisen hädän edessä nollatutkijat tehköön tutkimuksensa omilla tai sponsorinsa rahoilla ilman että yhteiskunnan tarvitsee rahoittaa yhtä ainoaa turhanpäiväistä pelledosenttia. Tai kommunistiprofessoria jonka palkalla saadaa kaksi aitoa sairaanhoitaja tai kolmei lastentarhan hoitajaa jotka, toisin kuin häpeäyliopiston nollaprofessori valtioepätieteellisessä tiedekunnassa, tekevät oikeaa työtä.
Romantisoitu yliopisto näkemys?
Suomessa ei ole tämmöisiä yliopistoja ollut luultavasti ikinä.
Aglosakseilla on enemmän perinteiseen maailmaan sijoittuvat yliopistot. Meillä on manner Euroopan tehokkuus koulut missä opetetaan vähän liikaa teoriaa, muttei kumminkaan tarpeeksi.
Kauppa/taloustieteet eivät ole varsinaisesti edes tiede, mutta silti siitä jaetaan Nobeli. Ne jakautuvat moneen "hyödyllisiin" ja vähemmän hyödyllisiin pääaineisiin. Esimerkiksi oppiaine johtaminen, jonka nimissä tehdään mitä mielenkiintoisimpia tutkimuksia jotka eivät varsinaisesti hyödytä edes tutkijaa.
En edes ala pohtimaan Helsingin Yliopiston valtiotieteellistä. Siis sentään oikeustiede kouluttaa ihmisiä joko tekemään lakeja tai mitätöimään syytteitä.
Minä olen täysin maksuttomia yliopistoja vastaan, mutta jos nyt näitä maksuja tulee niin mitä niillä saa? Ainahan jotain maksamalla pitää saada jotain?
Suomessa liioitellaan kaikki, esimerkiksi meillä on muutama teknisenala joiden oppiaineet ovat maailmanluokassa kovassa kurssissakin, mutta se ei tarkoita että suomalaista koulutusta arvostetaan maailmalla!
Akuliinan kirjoittaa hyvin siitä illuusiosta mikä elää Yliopistoista. Ne eivät ole olleet oppimisen ja tieteen tyyssija pitkään aikaan (ainakaan Suomessa) vaan tehokkuuden maksimointi, tutkikaa vaikkapa Nokian ja TKKKn yhteistyötä opiskelija määrissä (Suomeksi halpaa työvoimaa veronmaksajien varoilla).
Raha on kaiken pahan alku ja juuri, ehdotan etta opintotuki poistetaan! Raha pois yliopistoista!
Vapaus käännetään 'freedom' tai 'liberty', ei 'free' eli ilmainen.
Muutenkin ajatus yliopistojen vapaudesta on vähintäänkin naiivi. Yliopistot ovat valtion ja establismentin itseään tukeva instituutio. Ne eivät ole ideologisesti, eivätkä taloudellisesti vapaita. Kaikkein vähiten ne ovat anarkistisia, eli vapaita valtiosta.
Suurin osa yliopistojen opetuksesta keskittyy luomaan tarpeita valtiollisille työpaikoilla ja selittämään niitä. Kokoajan laajentuva valtio ja kuntasektori määrittää virkamiehille, johtajilleen ja jopa päivähoidolle pätevyysvaatimukset, joiden myöntäminen on yliopistojen keskeinen tehtävä. Jostain käsittämättömästä syystä yliopistoissa opetetaan kuitenkin myös kovia tieteitä, kuten fysiikkaa, matematiikkaa, tietotekniikkaa, mikä on luonut mitä ilmeisimmin illuusion siitä, että yliopistot ovat hyödyllisiä ja että ne luovat arvoa.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 21 kommenttia