*

Atlas Saarikoski

Muukalaisviha

Anna siirtolaiselle rahasi

Valkoisuus ei ole ihonväri. Se on valtasuhde, joka tekee mahdottomaksi ymmärtää, miltä arkipäivän rasismi tuntuu.
 
On kuitenkin selvää, että tässä maassa on tapahtunut jotain. Fatim Diarra kuvaa muuttunutta ilmapiiriä näin:
 
”Nyt kun kävelen yksin kotiin pimeällä ja minua vastaan kävelee yksinäinen hahmo menen kananlihalle ja minua pelottaa, koska en ole valkoinen.”
 

Muukalaisvihalla ratsastavat puolueet viilaavat meitä linssiin

Ruotsissa rasistinen Sverigedemokraterna pääsi eduskuntaan. Vuonna 1996 SD:n tapaamisessa jäsenet saivat kantaa vielä täydellistä natsiunivormua, samalla kuin taustalla liehui kaksi lippua. Se perinteinen ruotsalainen vieressään hakaristilippu.

Suomessa ”maahanmuuttokriittiset” perussuomalaiset haaveilevat samanlaisesta vaalivoitosta.

Kun maassa kukaan ei enää välitä tulonjaosta ja tasa-arvosta, leivotaan ihmisten liikkumisen rajoittamisesta vaaliperiaatteita. Aikamme absurdiin kertomukseen kuuluu se, että työväenluokka äänestää oikeistoa.

Julkaise syötteitä